Aivan uusi tieteen löytö osoittaa, miten kuulonalenema voi vaikuttaa aivoihisi – ja se voi luoda ongelmia elämässäsi.
Monet ihmiset luulevat, että kuulo-ongelmat ovat vain pieni harmi. Kuulematta jäänyt sana siellä tai täällä tai palaute silloin tällöin TV:n kuuntelusta liian kovalla äänenvoimakkuudella.
Mutta tieteen uusimmat löydöt osoittavat, miten kriittisen tärkeää kuuleminen on aivoillesi. Hyvä kuuleminen auttaa aivojasi:
1. Pitämään kuunteluponnistelun alhaisena
2. Vähentämään aivojesi kuormitusta
3. Välttämään uudelleen järjestyviä aivotoimintoja
4. Välttämään nopeutuvaa kognitiivista heikentymistä
5. Välttämään nopeutuvaa aivojen tilavuuden kutistumistai
Eikä siinä vielä kaikki: Kun huono kuulo vaikuttaa aivoihin kuntoutuksen puuttumisen tai riittämättömän tuen vuoksi, se voi johtaa vakaviin ongelmiin elämässä.
Toisaalta hyvä kuulo – kun kuulonalenemaa kuntoutetaan laadukkaasti – voi auttaa:
1. Välttämään sosiaalista eristäytymistä ja masennusta
2. Välttämään huonon tasapainon ja kaatumisonnettomuuksien riskit
3. Välttämään Alzheimerin taudin ja dementianii
Vaikka tämä voi kuulostaa musertavalta, hyvä uutinen on se, että me kuuloalan ammattilaiset tukeudumme kuulemisen aivotieteeseen yhä enemmän.
Hämmästyttäviä uusia oivalluksia siitä, mitä aivoissa tapahtuu kuullessamme
Kuuleminen on itse asiassa ajattelemista.
Korvat keräävät ääniä, mutta aivot todella ymmärtävät niitä. Joten ei ehkä olekaan niin yllättävää, että huono kuulo vaikuttaa aivoihin tarkastellesamme asiaa näin.
Mitä aivoissa tapahtuu kuullessamme
Kun äänet tulevat korvaan, ne muunnetaan tiedon ”neuraaliseksi koodiksi”. Sitä aivojen täytyy käyttää, joten neuraalisen koodin laatu on kriittisen tärkeää.
Aivot odottavat ja tarvitsevat neuraalisen koodin sisältämää tietoa kaikista äänistä ympärilläsi (koko äänimaisemaa).
Koska olemme saaneet tämän selville, pystymme nyt paremmin tekemään kuulokojeita aivojen tarpeet huomioiden – kuulokojeita, jotka tarjoavat koko äänimaiseman ja korkealaatuisen neuraalisen koodin.
Miksi on niin tärkeää, että kuulokojeesi auttavat aivojasi
Näiden ”aivoille ystävällisten” kuulokojeiden on todettu helpottavan aivojen työtä ja ne voivat auttaa välttämään kaikkia mahdollisia yllä mainittuja negatiivisia seurauksia.
Mutta miten kuulonalenema johtaa tällaisiin dramaattisiin asioihin, kuten dementia ja huono tasapaino?
No, kuuleminen on keskeinen ja perustavanlaatuinen aistimme. Kuten näkö, se mahdollistaa meidän tehdä monia muita asioita helpommin.
Jos kuulo ei toimi niin kuin sen pitäisi, muista asioista tulee vaikeampia, koska aivoillasi ei ole tarvitsemiaan tietoja.
Tämä voi käynnistää vaikutusten kierteen.
Ensinnäkin keskustelut ovat vähän vaikeampia seurata ja ne voivat olla hämmentäviä. Aivojen täytyy työskennellä kovemmin, mikä jättää vähemmän henkistä kapasiteettia muille asioille, kuten sen muistamiselle mitä sanottiin.iii
Tämän takia ihmisistä voi tulla väsyneempiä tai stressaantuneempia sosiaalisissa tilanteissa. He voivat eristäytyä sosiaalisesti ja pysyä mieluummin kotona tai välttää sosiaalisia tilanteita.iv
Tämä tarkoittaa aivojen kuulokeskuksen vähempää stimulaatiota, mikä voi johtaa visuaalisen keskuksen ja muiden aistien kompensointiin – mikä taas muuttaa aivojen toiminnallisuutta.v
Jos aivojen täytyy työskennellä vastoin luonnollista tapaa, jolla se käsittelee ääntä, se voi johtaa jopa aivojen tilavuuden kiihtyvään kutistumiseen.vi
Henkisen kuorman kasvu yhdistettynä stimulaation puutteeseen ja uudelleen järjestyviin aivotoimintoihin ovat yhteydessä aivojen kognitiiviseen heikkenemiseen.vii
Tuloksena on dementiariskin kasvaminen viisinkertaisesti vaikeissa ja erittäin vaikeissa, kolminkertaisesti keskivaikeissa ja kaksinkertaisesti lievissä kuulovioissa.viii
Hyvä kuuloterveys tarkoittaa hyvää aivojen terveyttä
Ne ovat hoitamattoman tai puuttellisesti hoidetun kuulonaleneman mahdollisia seurauksia.
Näin ei kuitenkaan tarvitse tapahtua lainkaan. Näiden riskien vähentämiseksi sinun tarvitsee pitää hyvää huolta kuulostasi.
Lue 3 vinkkiämme, mitä voit tehdä pitääksesi aivosi terveinä
Suosittelemme, että pyydät kuuloalan ammattilaiselta neuvoja. Audionomi voi tehdä sinulle kuulontutkimuksen. Jos tarvitset kuulokojeita, hän voi antaa neuvoja hyvistä, aivoystävällisistä kuulokojeista ja sovittaa ne tukemaan aivojesi luonnollista työtä.
Etsi lähin audionomi
-----------------------------------
i 1. Pichora-Fuller, M. K., Kramer, S. E., Eckert, M. A., Edwards, B., Hornsby, B. W., Humes, L. E., ... &Naylor, G. (2016). Hearing impairment and cognitive energy: The framework
for understanding effortful listening (FUEL). Ear and Hearing, 37, 5S-27S. 2. (Rönnberg, J., Lunner, T., Zekveld, A., Sörqvist, P., Danielsson, H., Lyxell, B., ... &Rudner, M. (2013).
The Ease of Language Understanding (ELU) model: theoretical, empirical, and clinical advances. Frontiers in systems neuroscience, 7, 31.) 3. Sharma, A., &Glick, H. (2016).
Cross-modal re-organization in clinical populations with hearing loss. Brain sciences, 6(1), 4. 4. 1. Lin FR, Ferrucci L, An Y, et al. Association of hearing impairment with brain volume changes in older adults. NeuroImage. 2014;90:84-92. doi:10.1016/j.neuroimage.2013.12.059. Age-related hearing loss and cognitive decline—The potential mechanisms linking the two. Auris Nasus Larynx, 46(1), 1-9. 5. Lin FR, Ferrucci L, An Y, Goh JO, Doshi J, Metter EJ, et al. Association of hearing impairment with brain volume changes in older adults. Neuroimage 2014;90:84–92.
ii 1. Amieva, H., Ouvrard, C., Meillon, C., Rullier, L., &Dartigues, J. F. (2018). Death, depression, disability, and dementia associated with self-reported hearing problems: a 25-year
study. The Journals of Gerontology: Series A, 73(10), 1383-1389. 2. Lin, F. R., &Ferrucci, L. (2012). Hearing loss and falls among older adults in the United States. Archives of
internal medicine, 172(4), 369-371. 3. Lin, F. R., Metter, E. J., O’Brien, R. J., Resnick, S. M., Zonderman, A. B., &Ferrucci, L. (2011). Hearing loss and incident dementia. Archives of
neurology, 68(2), 214-220. 4. 1. Livingston G, Sommerlad A, Orgeta V, et al. Dementia prevention, intervention, and care. The Lancet. 2017;390(10113):2673-2734. doi:10.1016/S0140-6736(17)31363-6
iii (Rönnberg, J., Lunner, T., Zekveld, A., Sörqvist, P., Danielsson, H., Lyxell, B., ... &Rudner, M. (2013). The Ease of Language Understanding (ELU) model: theoretical, empirical, and clinical advances. Frontiers in systems neuroscience, 7, 31.)
iv Amieva, H., Ouvrard, C., Meillon, C., Rullier, L., &Dartigues, J. F. (2018). Death, depression, disability, and dementia associated with self-reported hearing problems: a 25-year
study. The Journals of Gerontology: Series A, 73(10), 1383-1389.
v Sharma, A., &Glick, H. (2016). Cross-modal re-organization in clinical populations with hearing loss. Brain sciences, 6(1), 4.
vi Lin FR, Ferrucci L, An Y, Goh JO, Doshi J, Metter EJ, et al. Association of hearing impairment with brain volume changes in older adults. Neuroimage 2014;90:84–92.
vii Uchida, Y., Sugiura, S., Nishita, Y., Saji, N., Sone, M., &Ueda, H. (2019). Age-related hearing loss and cognitive decline—The potential mechanisms linking the two. Auris Nasus Larynx, 46(1), 1-9.
viii Lin, F. R., Metter, E. J., O’Brien, R. J., Resnick, S. M., Zonderman, A. B., &Ferrucci, L. (2011). Hearing loss and incident dementia. Archives of neurology, 68(2), 214-220.