Korvien soiminen eli tinnitus on yleistä kaikkialla maailman väestössä. Tästä erikoisesta ilmiöstä on esitetty paljon kysymyksiä, joten kokosimme tähän vastaukset näistä yleisimpiin.
Mitä tinnitus on?
Yksi hyvä tinnituksen määritelmä on, että ihminen kuulee ääntä, jota kukaan muu ei kuule. Tällainen ääni voi olla hyvinkin häiritsevää.
Tinnitusta kuvataan usein ”korvien soimiseksi”, ja sitä voi esiintyä yhdessä korvassa tai molemmissa. Useimmiten tinnitus kuitenkin tapahtuu aivojen sisällä.
Kuinka yleistä tinnitus on?
Britannian tinnitusyhdistys arvioi, että noin 12–30 % maailman väestöstä kärsii jonkinlaisesta tinnituksesta i.
Miltä tinnitus kuulostaa?
Ihmisten kuulemat tinnitusäänet voivat olla hyvin erilaisia. Moni kokee, että heidän korvansa soivat, kun taas toiset kuulevat jatkuvaa ääntä (tonaalista tinnitusta).
Muita tinnitusoireita voivat olla humina, ujellus, jylinä, sihinä, surina, sykkivä ääni (sykkivä tinnitus) tai jopa musiikin tai laulun kuuleminen.
Mitä on sykkivä tinnitus?
Sykkivästä tinnituksesta puhutaan, kun ihminen kuulee sykkivää ääntä, joka usein sykkii hänen oman sydämensä tahtiin. Lääkäri voi joskus kuulla tämän stetoskoopilla.
Onko oikein sanoa tinnitus vai tinnitys?
Sanan virallinen muoto on tinnitus, mutta varsinkin arkikielessä puhutaan myös tinnityksestä.
Termi on peräisin latinan kielestä ja tarkoittaa ”soimista” tai ”kilinää”.
Mikä aiheuttaa tinnitusta?
Tinnituksen syistä ei ole täyttä varmuutta. Asiantuntijoiden mukaan tinnitus syntyy useimmiten siitä, että aivoihin kulkeva tiedon määrä muuttuu ii.
Taustalla on usein korvista tulevan ääni-informaation muuttuminen.
Tiedämme, että tinnitus liittyy läheisesti kuulonalenemaan. Monella tinnituksesta kärsivällä on myös kuulonalenema (jopa kahdeksalla kymmenestä ihmisestä, joiden kuulo on alentunut, esiintyy tinnitusta iii). Ihminen voi kuulla tinnitusta myös voimakkaan melun jälkeen.
Muita tinnituksen syitä ovat esimerkiksi korvatulehdukset ja muut korviin liittyvät ongelmat.
Kaikilla tinnituksesta kärsivillä ei kuitenkaan ole kuulonalenemaa. Tämä kertoo siitä, ettei tinnitus välttämättä johdu korvista.
Stressi voi aiheuttaa tinnitusta, samoin muutokset ympäristössä ja terveydessä yleisesti. Myös jotkut sairaudet sekä lääkkeet voivat aiheuttaa tinnitusta.
Kauanko tinnitus kestää?
Joillakin ihmisillä tinnitus on ajoittaista. Se kestää minuutteja, tunteja tai päiviä kerrallaan.
Rock-konsertti tai voimakas räjähdys voi saada korvat soimaan. Tällainen tilapäinen tinnitus katoaa yleensä muutamassa tunnissa tai päivässä.
Toisilla tinnitus ei kuitenkaan koskaan lakkaa, vaan he kuulevat ääniä koko ajan.
Kummankinlainen tinnitus voi olla hyvin häiritsevää.
Katoaako tinnitus?
Vaikka tinnitus ei välttämättä katoa, osa ihmisistä tottuu siihen. Aluksi tinnitus on yllättävä uusi kokemus, joka vie paljon huomiota. Kun ihminen tottuu, se muuttuu huomaamattomammaksi ja siirtyy enemmän taustalle.
Onko tinnitukseen olemassa parannuskeinoa?
Tinnitukseen ei valitettavasti ole parannuskeinoa, eikä tinnitusta saada lakkaamaan kokonaan – mutta on paljon, mitä voit tehdä!
Tinnitusta voidaan hoitaa lievittämällä oireita ja tekemällä niistä siedettävämpiä, jolloin tinnituksen vaikutus elämään vähenee.
Tinnitukseen kannattaa hakea apua omalta lääkäriltä tai kuuloalan ammattilaiselta. Hoitamattomana korvien jatkuva soiminen on häiritsevää. Aivan kuten hoitamaton kuulonalenema, tinnitus voi saada ihmisen vetäytymään ja eristäytymään. Tämä lisää vähitellen riskiä kognitiivisten taitojen heikkenemiseen iv.
Miten tinnitusta voi hoitaa?
Suosittelemme tinnituksen hoitamista TRT-terapialla. TRT-terapiassa tinnituksesta ei pyritä eroon kokonaan. Sen sijaan tinnituksen häiritsevyyttä vähennetään.
TRT:nä tunnettu (TRT, tinnitus retraining therapy),käyttää hyväksi ääniä auttaessaan sinua kiinnittämään huomiosi pois tinnituksesta. Keskittyminen muihin, oikeisiin ääniin tarjoaa aivoille enemmän ääni-informaatiota.
Tinnitushoidossa voidaan käyttää äänigeneraattoria luomaan tinnitusta lievittäviä ääniä. Generaattorina voi toimia fyysinen laite, tietokoneohjelma tai puhelinsovellus. Myös Oticonin kuulokojeissa on tinnitusohjelmia, joilla voidaan tuottaa tinnituksen oireita lievittäviä tai peittäviä tinnituksen peiteääniä.
Tutustu Oticonin tinnitus-kuulokojeisiin täältä
Onko tinnitukseen olemassa kuulokojeita?
Kuulokojeista voi olla paljon apua tinnituksesta kärsiville. Monilla tinnitusta kokevilla on myös kuulonalenema ja he hyötyvät kuulokojeista.
Parempi kuuleminen voi tehdä myös tinnituksesta huomaamattomampaa. Tämä johtuu siitä, että aivojen kuulemiseen osallistuvat osat saavat enemmän stimulaatiota ja ääniä, joihin keskittyä. Toisin sanoen aivot saavat enemmän ääni-informaatiota, jota käsitellä, aivan kuten niiden kuuluisikin.
Tutustu Oticonin tinnitusta helpottaviin kuulokojeisiin täältä
Millä muilla tavoin tinnitusta voi helpottaa?
Jotkut ihmiset pystyvät vaikuttamaan tinnituksen voimakkuuteen kehoaan liikuttamalla. Voit kokeilla hartioiden, pään, kielen, leukojen tai silmien liikuttelua v.
Toiset käyttävät meditointia, stressinhallintatekniikoita, erityistä ruokavaliota ja säännöllistä liikuntaa, joita myös voit kokeilla.
Näiden lisäksi tinnituksen hoitoon on tarjolla muitakin vaihtoehtoja, esimerkiksi akupunktio ja tinnituksen luonnolliset hoitokeinot. Jotkut käyttävät myös lisäravinteita, kuten tinnitukseen myytävää lipoflavonoidia.
On tärkeää kuitenkin huomata, ettei yllä mainittujen tinnitushoitojen tieteellisestä pohjasta ole riittävästi tietoa, emmekä siten suosittele niitä. Ilman tieteellisiä todisteita ja kliinistä testausta tinnitushoitojen toimivuutta ei voida taata.
Suosittelemmekin, että kysyt lisää tinnituksen hoitomahdollisuuksista kuuloalan ammattilaiselta, jolla on koulutus ja kokemusta tinnituksen hoidosta.
Etsi minua lähin audionomi
-----------------------------------
i Gallus S, Lugo A, Garavello W, Bosetti C, Santoro E, et al. 2015. Prevalence and determinants of tinnitus in the Italian adult population. Neuroepidemiology 45: 12–19
McCormack A, Edmondson-Jones M, Somerset S, Hall D. 2016. A systematic review of the reporting of tinnitus prevalence and severity. Hear. Res. 337: 70–79
ii https://link.springer.com/content/pdf/10.1007/s00405-016-4401-y.pdf
iii Davis, A., & Rafaie, E. A. (2000). Epidemiology of tinnitus. Tinnitus handbook, 1-2 3
iv Livingston et al., 2017
v https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2633109/
Lisää tietoa tinnituksesta
https://www.tinnitustalk.com/
https://www.ata.org/
https://www.oticon.global/hearing-aid-users/hearing-loss/tinnitus/tinnitus-treatment
https://www.tinnitus.org.uk/