Ensimmäinen käynti audionomilla
Opi, miten voit vaikuttaa kuuloterveyteesi ja parantaa kuulemistasi saadaksesi elämästäsi kaiken irti.
Ensimmäinen käynti audionomin vastaanotolla kuulontutkimuksessa on tärkeä askel terveytesi turvaamiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi. Tältä sivulta löydät kaiken, mitä tarvitset valmistautuaksesi käyntiisi kuuloalan ammattilaisen luona. Alkaen siitä, mitä kuulontutkimuksessa tapahtuu. Saat lisätietoa kuulonaleneman määrittelystä ja siitä, mitä on otettava huomioon, jos tarvitset kuulokojeet.
Kun saavut vastaanotolle, tapaat kuulonhuollon asiantuntijan – audionomin – joka on koulutettu tarjoamaan sinulle asiantuntevaa apua. Vastaanotto alkaa keskustelulla kuulostasi ja siihen liittyvistä kokemuksista. Tämän jälkeen korvasi tarkastetaan silmämääräisesti otoskoopilla, ja kuulosi tutkitaan kuulontutkimuksella.Tutkimuksen tulosten perusteella audionomi arvioi, onko kuulokojeista sinulle hyötyä. Ole avoin ja valmis kuuntelemaan asiantuntijan neuvoja – he ovat siellä auttaakseen sinua. Jos kuulokojeet ovat tarpeen, audionomi esittelee sinulle eri vaihtoehtoja ja sovittaa ne yksilöllisesti kuulosi ja elämäntyylisi mukaan.
Ota tapaamiseen mukaan läheinen, joka tuntee sinut hyvin. Kumppani, sukulainen tai ystävä on voinut huomioida tärkeitä kuuloosi liittyviä yksityiskohtia. He auttavat myös tarvittaessa muistamaan tapaamisenne yksityiskohdat.
Mieti, mitkä tilanteet ovat sinulle kaikkein haastavimpia. Näin löydät nopeasti ne asiat, jotka parantavat kuulemistasi. Keskustele ystävien tai perheenjäsenten kanssa heidän huomioistaan kuulostasi. Tee muistiinpanoja, jotta voit kertoa niistä kuuloalan ammattilaiselle.
Pohdittavia kysymyksiä:
Ammattitaitoiset kuuloalan ammattilaiset käyttävät erilaisia lähestymistapoja saadakseen täydellisen käsityksen yksilöllisestä kuulostasi. Yksi tärkeimmistä tutkimustuloksista on audiogrammi eli kuulokäyrä, jonka tarkoituksena on paljastaa kuulokykysi.
Tämä on yleisin kuulonalenematyyppi, joka johtuu sisäkorvan vaurioitumisesta. Se johtuu yleensä siitä, että sisäkorvan aistinkarvasolut menettävät osan toiminnastaan, mikä vaikuttaa korvan kykyyn välittää sähköisiä impulsseja aivoihin kuulohermon kautta. Se voi kuitenkin johtua myös kuulohermon vaurioitumisesta.
Tämäntyyppinen kuulonalenema esiintyy, kun ääni ei pääse tehokkaasti sisäkorvaan ulko- tai välikorvan tukoksen vuoksi. Tämä voi johtua korvan osan, kuten tärykalvon tai välikorvan pienten kuuloluiden vaurioitumisesta. Se voi johtua myös geneettisestä sairaudesta, joka estää kuulojärjestelmän normaalin kehityksen.
Tässä tilanteessa henkilöllä on sekä sensorineuraalinen että konduktiivinen kuulonalenema samanaikaisesti. Esimerkki tästä olisi, jos henkilön sisäkorva vaurioituisi ikääntymisestä johtuvan kulumisen vuoksi (aiheuttaen sensorineuraalisen kuulonaleneman) ja korvakäytävässä olisi kasvain (aiheuttaen konduktiivisen kuulonaleneman).