Kuuloterveys on aivojen terveyttä
Rajoitettu äänimaailma voi muuttaa kuulo-ongelman aivojen haasteeksi. Tutkimukset osoittavat, että kuulonaleneman riittämättömällä hoidolla voi olla negatiivisia vaikutuksia ihmisten aivoihin ja elämään. Kuulonaleneman vuoksi kuulemisen eteen joutuu näkemään enemmän vaivaa. Kuuntelustressi ja henkinen kuormitus lisääntyy, kun kuullun ymmärtäminen vaikeutuu. Tämä johtaa väsymykseen ja taipumukseen luovuttaa, kun kuunteleminen muuttuu haastavaksi. Lisäksi henkilöillä, joilla on kuulonalenema, on riski, että muut aistit voivat ottaa vallan.
Miten kuulonalenema vaikuttaa aivoihin
Lisääntynyt kuunteluponnistelu
Aivojen on vaikeampi tunnistaa ääniä, kun äänitietoa on vähemmän. Aivojen on täytettävä aukot, mikä vaatii enemmän kuunteluponnistelua.1
Lisääntynyt kuuntelustressi
Vaikeudet seurata puhetta voivat aiheuttaa kuuntelustressiä2 ja laukaista "taistele tai pakene" -reaktion, joka nostaa sydämensykettä.3 Tutkimukset ovat jopa osoittaneet, että lyhyet stressijaksot voivat vaikuttaa kielteisesti kognitiivisiin kykyihimme.4
Lisääntynyt henkinen kuormitus
Aivojen kuormitus kasvaa, ja henkistä kapasiteettia jää vähemmän muistamiseen ja suorittamiseen, kun joutuu arvailemaan, mitä ihmiset sanovat tai mitä tapahtuu.5,6
Aivojen toimintojen uudelleenjärjestely
Jos aivojen kuulokeskusta ei stimuloida riittävästi, näkökeskus ja muut aistit alkavat kompensoida sitä. Tämän seurauksena aivojen rakenne muuttuu7.
Hyvä neuraalinen koodi on ratkaisevan tärkeää äänen ymmärtämisessä
Kun äänet saapuvat sisäkorvaan, ne muunnetaan neuraaliseksi koodiksi. Kuulohermo välittää nämä tiedot aivojen kuulokeskukseen eli kuuloaivokuoreen. Kuuloaivokuoressa tämä neuraalinen koodi muuttuu merkityksellisiksi äänikohteiksi, joita aivot voivat tulkita ja analysoida. Näitä tehtäviä hoitaa kaksi kuuloaivokuoren osajärjestelmää: Suuntaamisesta huolehtiva osajärjestelmä ja keskittymiseen osallistuva osajärjestelmä.11,12
VAIHE 1: Suuntaa
Suuntaava osajärjestelmä luo yleiskuvan ääniympäristöstä.
Suuntaava osajärjestelmä skannaa jatkuvasti kaikkia ympäröiviä ääniä riippumatta niiden luonteesta ja suunnasta. Tarkoituksena on luoda täydellinen näkymä äänimaailmasta. Suuntaava osajärjestelmä on riippuvainen hyvästä neuraalisesta koodista, jonka avulla luodaan yleiskuva äänikohteista ja aloitetaan äänien erottelu. Erottelulla määritellään, mitä ympäristössä tapahtuu. Tämä tarjoaa aivoille parhaat edellytykset päättää, mihin keskittyä ja mitä kuunnella.
VAIHE 2: Keskity
Keskittymisen osajärjestelmä auttaa meitä valitsemaan mitä ääniä kuuntelemme
Keskittymiseen osallistuva osajärjestelmä käy läpi koko ääniympäristön. Se tunnistaa äänen, johon se haluaa keskittyä, jota se haluaa kuunnella tai johon se haluaa kääntää huomion. Epäolennaiset äänet suodatetaan pois.
Nämä kaksi osajärjestelmää toimivat yhdessä jatkuvasti ja samanaikaisesti
Vaikka nämä kaksi osajärjestelmää vastaavat eri toiminnoista, kuulomme riippuu siitä, miten hyvin ne toimivat yhdessä. Niiden vuorovaikutus varmistaa, että tärkeintä on aina se, johon parhaillaan keskitymme.11,12 Aivot häiritsevät itseään tarkoituksella tarkastelemalla muuta ympäristöä neljä kertaa sekunnissa. Näin voimme suunnata keskittymisemme johonkin muuhun, jos ääniympäristöön ilmestyy jotain tärkeää. Kun aivojen kaksi osajärjestelmää toimivat hyvin yhdessä, muut aivot voivat toimia optimaalisesti. Tämä helpottaa äänien tunnistamista, tallentamista ja mieleen palauttamista sekä reagoimista tapahtumiin.
Suodatettu ääniympäristö antaa huonon neuraalisen koodin
Suuntaavuuden, vahvistuksen vähentämisen, puheen priorisoinnin ja perinteisen kompression vuoksi perinteinen kuulokojeteknologia rajoittaa ihmisten mahdollisuuksia nauttia koko äänimaailmasta. Tämä ei ainoastaan eristä ihmistä ympäristöstään. Tämän seurauksena korvat lähettävät aivoihin huonoa neuraalista koodia, mikä häiritsee aivojen luonnollista tapaa toimia. Huono neuraalinen koodi vaikeuttaa suuntaavan osajärjestelmän toimintaa, mikä puolestaan vaikuttaa negatiivisesti keskittymiseen osallistuvaan osajärjestelmään. Näin ollen tavanomainen kuulokojeteknologia vaikuttaa osaltaan siihen, että aivot eivät saa äänistä parasta mahdollista kuvaa kuulemista ja ymmärtämistä varten.
BrainHearing™-teknologia tarjoaa täyden ääniympäristön
Tavoitteenamme on tarjota mahdollisimman luonnollinen kuuntelukokemus. Kehitämme BrainHearing-filosofian avulla teknologiaa, joka tarjoaa aivoille pääsyn koko ääniympäristöön. Mitä enemmän äänitietoa aivoilla on käytettävissään, sitä paremmin ne voivat toimia. Oticon BrainHearing™ -teknologian ytimessä ovat kolme alan johtavaa MoreSound-teknologiaa: MoreSound Amplifier™, MoreSound Intelligence™ ja MoreSound Optimizer™.
Tuo todistetusti elämää muuttavia hyötyjä
Oticonin kuulokojeet eivät ainoastaan paranna kykyä kuulla. Ne auttavat myös aivoja ja tukevat huonokuuloisten hyvinvointia. Tiedämme tämän, koska teemme muita kuulokojevalmistajia enemmän tutkimuksia teknologiamme käyttöön liittyvistä eduista. Näitä etuja ovat kuunteluponnistelun väheneminen, asioiden mieleen palauttamisen helpottuminen ja kuuntelustressin väheneminen. Todistaaksemme teknologiamme hyödyt testaamme sitä vaihtelevissa, todellisia kuunteluympäristöjä jäljittelevissä ympäristöissä. Käytämme tähän innovatiivisia tutkimusmenetelmiä, kuten EEG-testausta, pupillometriaa, VR-teknologiaa ja pulssin seurantaa.
Lähteet
- Edwards (2016). A Model of Auditory-Cognitive Processing and Relevance to Clinical Applicability.
- Christensen et al. (2021). The everyday acoustic environment and its association with human heart rate: evidence from real-world data logging with hearing aids and wearables.
- Cooper & Dewe (2008). Stress: A brief history.
- Qin et al (2009). Acute psychological stress reduces working memory-related activity in the dorsolateral prefrontal cortex.
- Pichora-Fuller et al. (2016). Hearing impairment and cognitive energy: The framework for understanding effortful listening (FUEL).
- Rönnberg et al. (2013). The Ease of Language Understanding (ELU) model: theoretical, empirical, and clinical advances.
- Glick & Sharma (2020). Cortical Neuroplasticity and Cognitive Function in Early-Stage, Mild-Moderate Hearing Loss: Evidence of Neurocognitive Benefit From Hearing Aid Use.
- Huang et al. (2023). Loneliness and Social Network Characteristics Among Older Adults With Hearing Loss in the ACHIEVE Study.
- Lin et al. (2011). Hearing loss and incident dementia.
- Amieva et al. (2018). Death, depression, disability, and dementia associated with self-reported hearing problems: a 25-year study.
- O'Sullivan et al. (2019). Hierarchical Encoding of Attended Auditory Objects in Multi-talker Speech Perception.
- Puvvada & Simon (2017). Cortical representations of speech in a multitalker auditory scene.
- Brændgaard/Zapata-Rodriguez et al.(2024). 4D Sensor technology and Deep Neural Network 2.0 in Oticon Intent™. Technical review and evaluation. Oticon Whitepaper.